Kiertotaloutta korjausrakentamiseen – SYKEn Joensuun toimitilamuutos toteutettiin kiertotalousperiaatteiden mukaisesti

Suomen ympäristökeskus SYKEn Joensuun toimipiste muutti marraskuun 2020 alussa uusiin toimitiloihin. Toimitilamuutos toteutettiin kiertotalouspilottina, jonka tavoitteeksi asetettiin, että purkamisessa ja muutossa materiaalit päätyvät uusiokäyttöön, kierrätykseen tai materiaalihyödyntämiseen, muutoksesta syntyy mahdollisimman vähän poltettavaa jätettä ja rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä ja uusiomateriaaleja. Lisäksi kiinnitettiin huomiota muutoksen hiilijalanjälkeen.

Uudet tilat remontoitiin Joensuun yliopistokampuksella puurakenteiseen Metla-taloon aiempien laboratoriokäytössä olleiden tilojen paikalle. Tilamuutoksen myötä toimipiste siirtyi erillisistä toimistoista nykyaikaisempaan monitoimitilaan. Kiertotalouden periaatteet huomioitiin kaikissa tilamuutoksen vaiheissa: uusien tilojen suunnittelu ja purkutyö, uuden rakentaminen, vanhoista tiloista luopuminen sekä uusien tilojen käyttöönotto.

Kiertotalouden mukainen korjausrakentaminen vaati huolellista suunnittelua

Kiertotalous konkretisoituu ratkaisuiksi erilaissa purku- ja rakennusurakan osa-alueiden suunnitelmissa kuten arkkitehtuuri, rakennesuunnittelu, lvi- ja sähkösuunnittelu, rakennusautomaatio, sisustussuunnittelu sekä kustannuslaskenta. Lisäksi suunnitelmiin vaikuttavat hankkeen tilaaja- ja käyttäjätahojen tarpeet ja toiveet. Kiertotalouden mukainen rakentaminen vaati huolellista suunnittelua ja rakennusprojektissa mukana olevien asiantuntijoiden välistä jatkuvaa kommunikaatiota ja yhteistyötä. Tärkeää on myös käyttäjien sitoutuminen siihen, että uuden sijaan rakentamisessa kierrätetään vanhaa ja hyödynnetään uusiomateriaaleja.

Suunnittelun kautta löydettiin pilotissamme keinoja, joilla uudistettavissa tiloissa voitiin hyödyntää entisestä rakenteita ja rakennusmateriaaleja (mm. alakattolevyt ja -rungot, puiset runkotolpat), lvi- ja sähkörakenteita (mm. runko- ja lämmityskanavat, käyttövesi- ja paineilmaputkistot, vesi- ja viemäriliitokset, alumiiniset johtotiet) sekä kiinto- ja irtokalusteita (mm. ovet, varastohyllyt).

Tarvittaessa suunnittelua mukautettiin niin, että on voitu hyödyntää aiempaa. Esimerkiksi taukotilan keittiön sijaintia muutettiin alkuperäisestä suunnitelmasta siten, että voitiin hyödyntää olemassa olevia vesi- ja sähköliitäntöjä. Sisustukseen valittiin uusiomateriaaleista valmistettuja tuotteita (esim. valaisimet), korjattiin vanhoja kalusteita (toimistotuolien uudelleenverhoilu) ja mitoitettiin tiloja niin, että käyttöön saatiin vanhoista toimitiloista vapautuvia kalusteita.

Suunnittelussa pyrittiin myös soveltamaan elinkaariajattelua niin, että toteutetut ratkaisut olisivat mahdollisimman pitkäikäisiä, joustavia, muunneltavia ja materiaalit soveltuisivat kierrätykseen myös niiden käytön jälkeen. Esimerkiksi uusien tilojen lattiamateriaali valittiin niin, että se on kierrätettävä.

Suurimman esteen materiaalien kierrätykselle ja uusiomateriaalien hyödyntämiselle muodostivat kustannukset. Monessa kohdin oli halvempaa hankkia uutta, kuin korjata tai käyttää uudelleen vanhaa. Kiertotalouden periaatteiden noudattaminen sekä rakenteiden ja irtaimiston uudelleenkäyttö toi kuitenkin myös mittavia säästöjä. Esimerkiksi vanhojen toimistokalusteiden hyödyntämisellä ja korjaamisella uusiin tiloihin sopiviksi säästettiin noin 10 000 euroa.

Uudelleen verhoillut tuolit, vanhoista tiloista siirretyt työpöydät, toisesta SYKEn toimipisteestä uusiokäyttöön kierrätetyt sermit sekä uusiomateriaalista valmistettu lattia. © SYKE

Purkujätteen lajittelua tehostettiin kannustepalkkiolla

Uusien toimitilojen tieltä purettiin laboratorio ja purkutyö pyrittiin tekemään niin, että irtaimistosta ja kalusteista mahdollisimman suuri osa saatiin purettua ehjänä ja uusiokäyttöön kelpaavana. Uudelleen käyttöön saatiin lopulta 92% irtaimistosta ja kalusteista muun muassa elementtikylmiö, vetokaappeja, kaappeja, pöytiä, pöytälevyjä, pesualtaita ja valaisimia. Tiloista purettuja talotekniikan antureita otettiin talteen varaosiksi.

Uusiokäyttöön puretun irtaimiston jälkeen lopun purkuvaiheen työt toteutti aliurakoitsija, ja hankintasopimuksessa purkujätteelle asetettiin 80 prosentin hyötykäyttötavoite. Hankkeen tilaaja lupasi urakoitsijalle pienen lisäpalkkion, mikäli tavoite täyttyisi.  Purkujätettä syntyi lopulta 15 250 kiloa, josta materiaalina hyödynnettiin 85%. Kierrätyksen kannalta ongelmallisimpia olivat likaiset ja märät eristevillat sekä PVC-muovi. Metallit sekä kivi- ja hienoaines kierrätettiin materiaalina, puuaines päätyi pääosin energiahyödyntämiseen.

Toimistomuutossa tarpeettomaksi jääneet kalusteet ja tarvikkeet saatiin uusiokäyttöön myymällä ja lahjoittamalla

Uudelleenkäyttö, korjaus ja kunnostus ovat keskeisiä toimia siirryttäessä kohden kiertotaloutta. Kun tuotteet ja tavarat ovat tulleet itselle tarpeettomiksi, voivat ne olla vielä jollekin toiselle hyödyllisiä ja käyttökelpoisia. Kokeilimme pilotissa erilaisia keinoja saada vanhat toimistotarvikkeet ja -kalusteet uusiokäyttöön ja kiertoon. Kokeilumme paljasti, että uudelleenkäyttö on aikaa vievää ja vaatii systemaattista otetta, mutta voi parhaimmillaan tuoda taloudellisia hyötyjä.

Vaikka osa vanhoista kalusteista voitiin siirtää tai korjata uusiin tiloihin sopivaksi, uusiokäyttöä etsimässä oli noin sata erilaista hyllyä tai kaappia, kymmeniä tuoleja, pöytiä, laboratoriolaitteita- ja astioita, pari sohvaa sekä keittiötarvikkeita.

Uusiokäyttöön saatiin lopulta 70% vanhan toimiston irtaimistosta.  Kalusteita ja laboratoriolaitteita myytiin Kiertonet.fi-palvelun kautta ympäri Suomea. Usea kaluste ja tavara löysi uutta käyttöä henkilöstön kotona ja kautta. Tavaroita lahjoitettiin myös Itä-Suomen yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille, paikallisille taiteilijaseuroille ja päiväkodille. Sähköpöydät, näytöt, näppäimistöt, pakastimet ja jääkaapit sekä retrohuonekalut löysivät helposti uuden kodin.

Haastavaksi tehtäväksi osoittautui uusiokäytön löytäminen lukemattomalle määrälle erikokoisia ja muotoisia paperinsäilyttimiä aina vetolaatikostoista mappihyllyihin ja mapeista muovitaskuihin, joista muuttunut toimistotyö oli tehnyt tarpeettomia.  Huolimatta koko henkilöstön osallistumisesta, ponnisteluista ja innovatiivisista ideoista uudelleenkäyttöön, yhteensä yli kolmesataa pöytää, tuolia, hyllyä ja kaappia päätyi lopulta materiaalikierrätykseen ja murskattavaksi.

Uusiokäyttöön saaminen osoittautui taloudellisesti kannattavaksi, vaikka suoraa myyntituloa kalusteista saatiin vain muutamia satasia. 70 prosentin uusiokäyttöasteella säästettiin noin 10 000 euroa verrattuna siihen, että kaikki kalusteet olisivat päätyneet murskattaviksi. Kalusteiden uusiokäyttöön kannatti siten panostaa.

Lisää aiheesta:

Lisätietoja:

  • Ryhmäpäällikkö Jaana Kolehmainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Luokitukset

Loikkaajan sektori

Toimijat ja hankkeet

Loikka-arkisto toimijalle Suomen ympäristökeskus (SYKE).

Jätä kommentti

Voit etsiä loikkia yhdellä tai useammalla hakusanalla. Haku kohdistuu loikkien sisältöön ja metatietoihin, kuten kategorioihin, asiasanoihin ja sijaintiin. Hakemalla esimerkiksi "energialoikka porvoo" löytyvät kaikki Porvoon kaupungista raportoidut energialoikat. You can search for leaps matching one or more terms. The search targets both content and metadata such as categories, keywords, and location. For example, by searching for "energy leap Porvoo" you will find all the energy leaps reported in the city of Porvoo.