Siirry työkalupalkkiin

Raskaasta polttoöljystä metsähakkeeseen

Adven rakensi uuden kiinteän polttoaineen (KPA) lämpökeskuksen ViskoTeepakin Hangon tehtaalle vuoden 2012-2013 aikana. Tällä tuotetaan tehtaan tarvitsema lämpöenergia. Lisäksi Adven huolehtii lämpökeskuksen käytöstä ja kunnossapidosta sekä ympärivuorokautisesta valvonnasta. Laitoksen kokonaisteho on 12 MW, joka koostuu 6 MW:n kiinteän polttoaineen kattilasta (KPA) ja 6 MW:n huipputehokattilasta. Valtaosa ViskoTeepakin energiasta tuotetaan biopolttoaineella.

Aiemmin tuotimme lämmön raskasöljykattiloilla. Investoinnin jälkeen lämpö tuotetaan uudella KPA-kattilalla. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Uuden kotimaisia polttoaineita käyttävän lämpölaitoksen ansiosta tuotteidemme elinkaaren hiilidioksidijalanjälki pienenee.Joachim Lund, tehdaspäällikkö, ViskoTeepak

Tehtaan hiilijalanjälki on laskettu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämän työkalun avulla. Työkalu on nimeltään Y-Hiilari ja se on kehitetty yritysten hiilijalanjäljen laskentaan.

Vaikutukset jaetaan seuraavasti: suorat päästöt polttoaineiden kulutuksesta lämmöntuotantoon, epäsuorat päästöt sähköntuotannosta ja vapaaehtoinen rajaus yrityksen hiilijalanjäljen osalta. Laskurissa näistä huomioidaan jätehuolto, kuljetukset ja liikematkustaminen.

Tehtaan kasvihuonekaasupäästöt ovat koostuneet vuosina 2010-2013 lähes täysin (97%) lämmön- ja sähkönkulutuksen aiheuttamista päästöistä niiden keskinäisen osuuden ollessa sähkö 34,5% ja lämpö 62,5%. Kesällä 2013 otettiin käyttöön Adven Oy:n omistama ja hallinnoima lämpökattila polttoaineenaan metsähake. Pääkattila on 6 MWth -tehoinen leijupolttoinen haketta käyttävä kuumavesikattila (180 C). Käytettävissä on myös saman kokoinen nestekaasukäyttöinen varakattila. Toimittaja oli Vapor (nykyisin Vapor Boilers Finland Oy), joka toimitti laitoksen kokonaistoimituksena perustuksesta ylöspäin.

Raskaan polttoöljyn käyttöä korvannut metsätähdehake vähensi jo syksyllä 2013 lämmönkulutuksen vuotuisen CO2 –päästömäärän osuutta määrällä 1637 tCO2-ekv. Myös sähkön ja lämmön keskinäinen osuus muuttui seuraavasti: sähkö 54,3%, lämpö 42,3%. Varsinainen vertailukohta on vuosi 2014, jolloin lämmönkulutuksen vuotuisen CO2 –päästömäärän osuus putosi edelleen määrällä 4653 tCO2-ekv. ja sen osuus oli enää 27% sähkön 68% vastaan.

Alla olevat luvut perustuvat lämmöntuotannon aiheuttamaan polttoaineiden käyttöön, ei lämmönkulutukseen. Vaihtelu johtuu pääasiallisesti tuotannollisista syistä ja sääolosuhteista. Hyötysuhde on noin 85% kpa-kattilalle ja 90% raskaan polttoöljyn kattilalle.

2012:                 29 252 000 kWh (rpö)
2013:                 32 300 000 kWh (kpö, rpö, turve ja bio)
2014:                 27 600 000 kWh (bio ja turve)

Siirtyminen raskas polttoöljypohjaisesta lämmöntuotannosta metsätähdehakkeen käyttöön vähensi tehtaan kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2012 määrästä 13312 tCO2-ekv. tasolle 7021 tCO2-ekv. eli 6291 tCO2-ekv. (ero vuoteen 2010: 5815 tCO2-ekv. ja vuoteen 2011: 5326 tCO2-ekv.). Hiilijalanjälkeä esittävät luvut tulevat kulutetusta polttoaineesta Advenin laitoksella.

Nestekaasun (2014) ja turpeen käytön (2013-14) käytön vaikutus sisältyy vaikutusalueen 1 (suorat päästöt polttoaineiden käytöstä lämmöntuotantoon) lukuihin.

Luokittelut

Loikkaajan sektori
Loikan sijanti
Loikan asiasanat

Jätä kommentti