Resurssiviisasta viherrakentamista Vantaalla

Vantaan Korsossa sijaitseva Ankkapuisto on yksi kestävän ympäristörakentamisen (KESY) pilottikohteista. Vuonna 2016 alkaneen rakennusurakan ensimmäisessä vaiheessa puisto kunnostettiin ruoppaamalla vesistöt, uusimalla sillat sekä tekemällä maisemanhoitotöitä. Kunnostusurakan yhteydessä syntyi noin 1 500 m3 imuruoppausmassaa, joka haluttiin hyödyntää paikallisesti puiston jatkorakentamisessa. Imuruoppausmassaa sekä lähialueilla syntyneitä uusiomateriaaleja käytettiin puiston käyttönurmialueen (n. 2,0 ha) maastonmuotoilussa Ankkapuiston rakentamisen seuraavassa vaiheessa. Nämä materiaalit olivat muilta paikallisilta työmailta ja hankkeista syntyneitä kaivumassoja ja ylijäämämaita, kuten hiekoitussepeliä, kuorittua pintamaata sekä kivituhkaa.

Uusiomateriaaleista valmistettiin rohkeasti mutta valvotusti kasvualustareseptejä nurmialueen täyttöihin. Koska saatavilla oli erityyppisiä uusiomateriaaleja, voitiin reseptit suunnitella täysin uusiomateriaalipohjaisesti ja näin saavutettiin tuotteistettua kasvualustaa vastaava materiaali. Reseptit valmistettiin erikseen pohja- ja pintamullalle sekä yleiseen täyttöön. Esimerkiksi imuruoppausmassan ja hiekoitussepelin seosta käytettiin alueen pohjamultana. Kokonaisuudessaan materiaaleja hyödynnettiin noin 5200 m3rtr, joka vastaa noin 9 900 t maamassoja.

Hiekoitussepeliä ja muita uusiomateriaaleja hyödynnettiin kasvualustoissa

Uusiokasvualustoilla toteutettiin käyttönurmialue ja saavutettiin sille suunnitelmissa asetetut toiminnalliset tavoitteet. Rakentaminen edellytti tiivistä yhteistyötä hankkeen osapuolten välillä ja koordinointia, jotta materiaalit voitiin hyödyntää oikea-aikaisesti ja muutoksiin voitiin reagoida nopeasti. Ankkapuistossa valmistettuja uusiokasvualustoja hyödynnettiin myös muissa Vantaan viherrakentamisen kohteissa.

Päästölaskennalla kestävän viherrakentamisen mittareita

Hankkeelle laadittiin päästö- ja kustannustarkastelu perustuen toteutuneen ratkaisun työsuoritteisiin sekä käytettyihin materiaaleihin. Toteutunutta ratkaisua verrattiin vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa nurmialueen muotoilu olisi toteutettu tuotteistetuilla materiaaleilla. Tässä tavanomaisessa ratkaisussa uusiomateriaalit olisi kuljetettu maankaatopaikalle tai kaatopaikalle, mistä koituvat päästöt ja kulut huomioitiin realistisen tilanteen mukaisesti.

Uusiomassahankkeella saavutettiin 23 000 kg CO2 ekv. päästövähennys ja 56 000 € kustannussäästö. Saavutettu päästövähennys vastaa esimerkiksi 5 800 edestakaista pääkaupunkiseudulla henkilöautolla kuljettua työmatkaa (11 km). Laskennallisten tulosten lisäksi toteutuneella ratkaisulla vältettiin louhinnasta ja maanotosta syntyviä välillisiä ja välittömiä ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Materiaaleja kierrättämällä vähennettiin maankaatopaikkojen kuormitusta sekä lyhennettiin maamassojen kuljetusmatkoja.

Hanke toi myös arvokasta tietoa uusiomateriaalirakentamisen käytännön haasteista. Hankkeen reseptien tekeminen ja maamassojen siirtely olivat päästö- ja kustannusintensiivisiä työvaiheita johtuen esimerkiksi maamassojen saatavuuden ennakoimattomuudesta ja välivarastointitilan puutteesta. Näihin uusiomaarakentamisen päästöihin ja kustannuksiin voidaan vaikuttaa vakiinnuttamalla ja optimoimalla resurssiviisaita toimintatapoja.

Uusiomateriaalirakentamista Ankkapuistossa

Toteutus 2018 – 2019

Lisätietoja:

Vantaan kaupunki: Jukka Hietamies, puh. 043 824 9812
Rakennuttajakonsultti: Heidi Järkkä, Ramboll, puh. 040 487 2681
Päästö- ja kustannuslaskenta: Saila Pahkakangas, Ramboll, puh. 040 568 9702

 

Toimijat & hankkeet

Luokittelut

Loikkaajan sektori
Loikan sijanti

Jätä kommentti

Siirry työkalupalkkiin