Sompasaunassa saunotaan vuoden jokaisena päivänä

Kuvat: Sini Leskinen

Sompasaaren eteläpäädyssä, Kalasataman rakennustyömaiden läheisyydessä, lämpiää sauna. On hiljaista, kaupungin äänet eivät kantaudu Sompasaunalle asti. Tunnelma on kuin maaseudulla, vaikka Helsingin keskusta on vain muutaman kilometrin päässä.

”Täällä ei ole liikenteen melua, mutta luonnon ääniä on sitäkin enemmän! Korkeasaaresta erityisesti leijonan ja riikinkukon huudahdukset kantautuvat hyvin tänne”, Sompasaunan aktiivi Matti Kinnunen naurahtaa.

Sompasauna on yhteisöllinen ja kaikille vapaa sauna, jota kuka tahansa voi lämmittää ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.

Rahasta vapaa saunayhteisö

Sompasauna on lämmennyt Nihtilaiturilla lähes kymmenen vuoden ajan. Tarinan mukaan rannasta oli aikoinaan löytynyt kiuas, jonka ympärille saaren ensimmäisen sauna pystytettiin. Nykyään saunoja on saaressa kolme.

Kasvihuone rakennettiin viljelystä kiinnostuneen yhteisön jäsenen toiveesta. Alueella on myös pieni laatikkoviljelmä, jota on tarkoitus laajetaa tulevaisuudessa.

”Iso osa saunojen rakennusmateriaaleista on saatu lahjoituksina esimerkiksi rakennustyömailta ja loput on hankittu itse. Me olemme pyrkineet käyttämään mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja ja ostamaan uutena vain sen mitä käytettynä on vaikea saada”, Kinnunen sanoo.

Vaikka pääsymaksuja saunalla ei kerätä, ei ilmainen ole kaikista osuvin termi kuvaamaan Sompasaunaa. Keskeinen osa vapaata saunomista on se, että saunojien odotetaan osallistuvan toimintaan tavalla tai toisella.

”Saunojien toivotaan tuovan oma-aloitteisesti vedet ja polttopuut tullessaan. Jos osaa nikkaroida tai omaa muita erityistaitoja, niin me kannustamme hyödyntämään niitä tämän yhteisön rakentamisessa.”

Saunojien aloitteesta alueelle on esimerkiksi rakennettu kasvihuone ja istutuslaatikoita vapaaseen viljelyyn. Kinnunen näkee Sompasaunan paikkana, jossa voi totuttaa omia ajatuksiaan ja puuhastella vapaasti ilman velvoitteita.

”Kaupungeissa on nykyään todella vähän sellaisia paikkoja, joihin voi vain mennä ja olla. Tämä on yksi niistä harvoista ja aidosti vapaimmista.”

Uusimman saunan sisätiloissa on käytetty kierrätettyä puutavaraa. Vasemmanpuoleinen laudepukki on puutyötaitoisen yhteisön jäsenen veistelemä.

Yksin rakennukset eivät tee saunaa

Kiinnostusta samankaltaiselle yhteisölle löytyy myös muualta Suomessa, mutta Kinnunen suhtautuu kaupunkivetoiseen ja tekemällä tehtyyn saunayhteisöön harkitulla varauksella.

Kyse ei ole saunoista vaan ihmisistä. Tämä yhteisö elää ja kehittyy, se ei ole sidottu rakennuksiin tai tähän paikkaan, eikä sitä voi väkisin luoda.

Saunat ovat ennen kaikkea kohtaamispaikkoja. Niissä vaihdetaan kuulumisia, tutustutaan, nauretaan ja itketään yhdessä. Saunat ovat paikkoja, joissa ollaan alasti myös henkisesti.

Kinnunen on saunonut sekä kokeneiden saunojien, että ulkomaalaisten kanssa, joille saunakerta oli elämän ensimmäinen. Osa Sompasaunan luonnetta on se, ettei etukäteen tiedä kenen kanssa kulloinkin saunoo. Löylyt voitelevat saunojista tarinan jos toisenkin.

”Tänne tullaan keskustelemaan ja pitämään seuraa toisilleen. Lauteilla uusiin ihmisiin tutustuu helposti ja täältä voi löytää itselle mieleisen yhteisön, johon tuntee kuuluvansa.”

Kolmesta saunasta kahden piipuista kohoaa vieno savuvana. Muutama saunoja läpsyttelee paljain jaloin saunasta toiseen. Kinnunen ei kysyttäessä suostu kertomaan, mikä saunoista on hänen suosikkinsa, se on kuulemma jokaisen itse koettava.

Lisätietoa

Toimijat & hankkeet

Luokittelut

Loikkaajan sektori

Jätä kommentti

Siirry työkalupalkkiin